HANKASALMEN-KONNEVEDEN KÄRKKÄÄLÄN SUUR-RAUTALAMMIN ASUTUKSEN ALKUKOTI
Lyhennelmä Ilkka Korjosen laatimasta Timo Pietiläisen pitämästä esitelmästä Pietiläisen Sukuseuran sukujuhlissa Suolahdessa.
Pälkäneen pitäjän Kärkkään kylässä vaikutti 1500-luvun vaihteessa varakas suku, johon kuuluivat mm. veljekset Pekka ja Jaakko Jaakonpoika. Kummallakin oli erämaata nykyisen Hankasalmen alueella.
Mainituilla veljeksillä oli sukulainen nimeltään Pekka Laurinpoika. Tällä oli iso perhe, muttei omaa taloa. Hän totesi, ettei halunnut koko elämäänsä viettää toisten nurkissa.
Pojillekin piti järjestää jotain parempaa kuin elämä renkinä tai sotilaana. Niinpä hän päätti tehdä rohkean ratkaisun. Nähtävästi jo 1530-luvulla hän pakkasi perheensä veneeseen ja otti suunnan kohti tuttuja metsästysmaita, mutta nyt jäädäkseen sinne pysyvästi.
Tarinan mukaan Pekalla oli seitsemän poikaa. Lähteet kertovat tosin vain viidestä, mutta mukana oli ainakin kaksi hänen veljensä Laurin poikaa.
Kärkkään kylän alueisiin liittyi luontevasti neljä Tuuloksen pitäjän Syrjäntaan ja Teuron kylien miehenosaa Liesveden-Vanginveden pohjoispuolella. Nämä alueet Pekka päätti hankkia. Jottei Tuuloksen miehillä olisi mitään sanomista, kävi Pekka aina Ruotsista asti hankkimassa kiinnekirjan näihin alueisiin.
Nähtävästi kyseessä on rajatuomio vuodelta 1541 Tämän tuomion mukaan Pekalle merkityt alueet olivat juuri sittemmin syntyneen Kärkkäälän kylän mukaiset lukuun ottamatta Siikakosken kylästä 1586 liitettyä aluetta.
Pekka Laurinpoika mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1543, jolloin hänet mainitaan Ilolan neljännekseen kuuluvan Kynsiveden alueen ainoaksi isännäksi. Jousia eli asekuntoisia miehiä oli talossa viisi.
Pekka oli asettunut asumaan vanhan eräsaunansa paikalle Vanginveden ja Kynsiveden välisen niemen kapeimmalle kohdalle, missä edelleen seisoo talo, joka 1700-luvun alussa sai nimen Perintö-Pietilä. Tässä talossa tällä hetkellä asuvat voivat sanoa asuvansa koko pohjoisen Keski-Suomen vanhinta asumusta.
Pekka Laurinpoika ryhtyi ennen pitkää käyttämään liika- eli sukunimeä Kärkäs eli savolaisittain Kärkkäinen. Ensimmäisen asukkaan oikeudella ja varmasti myös ominaisuuksiensa perusteella hänet nimitettiin Rautalammin ensimmäiseksi nimismieheksi, kun erämaasta muodostettiin tämänniminen hallintopitäjä vuonna 1560.
Nimismies oli tähän aikaan pitäjänsä tärkein talonpoika, eräänlainen linkki kruunun virkamiesten ja talonpoikien välillä. Pekka Laurinpojan pojista sai talossa isännyyden Pekka isänsä jälkeen. Peräkkäisten Pekka eli Pietari-isäntien johdosta nimi muuttui luontevasti Pietiseksi eli Pietiläiseksi ja talonnimeksi tuli Pietilä.
Se sai rekisterinumeron 1, mikä myös osoittaa sen olevan kylän vanhimman talon. Pietiläisten sukua asui siinä vuoteen 1895. Taloa alettiin välittömästi jakaa. Vuonna 1552 oli jo muodostettu 4 taloa, 1565 kahdeksan taloa, 1700 kaksikymmentä taloa ja 1800 neljäkymmentäviisi taloa. Vuoden 1900 alkuun mennessä oli tiloja jo sata.
Perintö-Pietilän lisäksi Pietiläisiä on ollut omistajina seuraavissa Kärkkäälän kylän taloissa, perässä rekisterinumero:
Uitinniemi 1, Saksala 8, Muikkuniemi 9, Heinälehto 10, Hyötymäki 12, Taipaleenmaa 12, Rantala 12, Uihero 13, Onkilahti 46
Pietiläinen-nimenkantajia on noin Suomessa noin 1500, joista Perintö-Pietilästä lähteneiden Pietiläisten jälkeläisiä on 90 %.